Talvimerenkulku
Laivat liikennöivät jäätalvenakin
Tallinkin ja Silja Linen laivat liikennöivät ympärivuotisesti jäätilanteesta ja kelistä riippumatta. Pohjoisen sijaintimme ansiosta kylmät talvet ja paksu jääkerros merellä tekee laivojen operoinnista erilaista kuin sulan veden aikana.
Artikkeli on julkaistu 25.2.2021.
Talvimerenkulkua Itämerellä
Talvimerenkulusta puhutaan silloin kun harjoitetaan merenkulkua pohjoisilla, jäätyvillä merialueilla. Suomessa liikennöivillä laivoilla on oltava riittävä jääluokitus, jotta ne voivat ylipäätään operoida merellä talviaikaan. Jääluokka määräytyy muun muassa laivan rungon ja konetehon suhteesta ja lisäksi laivan rungon lujuuden pitää olla riittävä.
Itämeren jääpeite on laajimmillaan tavallisesti helmi-maaliskuun vaihteessa. Tuolloin keskimäärin kaksi viidesosaa Itämeren koko pinta-alasta on jäätynyt. Ankarina talvina jää peittää koko Itämeren, jonka pinta-ala on 420 000 km². Vuonna 2020 jää oli laajimmillaan 5.3.2020, 37 000 km², mikä on vähemmän kuin minään aiempana talvena.
Jäärännissä perille
Kovia jäätalvia on yhä harvemmin, noin kymmenen vuoden välein. Tuolloin jäätilanne voi aiheuttaa haasteita myös laivaliikenteelle, vaikka jäänmurtaja olisikin saatavilla. Kova jäätalvi aiheuttaa vähintäänkin aikatauluhaasteita, koska matkavauhtia on jäiden aikana hidastettava.
”Laiva ajaa saaristossa niin sanottua jääränniä pitkin, joka on ikään kuin ajotie merellä. Tuolloin käännökset ja muiden laivojen ohitukset voivat olla haasteellisia, kuin myös ajaminen huonossa näkyvyydessä. Avomerellä reitti valitaan matkakohtaisesti perustuen tietoihin jään liikkeistä sekä paksuudesta kussakin paikassa. Olemassa olevia rännejä hyödynnetään, jos sellaisia on. Jääkenttien liikkuessa murretusta uomasta tulee usein parissa minuutissa se kaikkein vaikein kohta ajaa”, kertoo Silja Serenaden kapteeni Juha Rautavirta.
Ankarina talvina kaikki Itämeren maat joutuvat turvautumaan jäänmurtajiin pitääkseen satamansa liikennöitävinä. Samaan aikaan reittiliikenteessä olevat laivat pitävät ”jäärännejä” auki säännöllisen liikenteen ansiosta. Tallinkin ja Silja Linen laivoista suurin osa kuuluu 1A Super -jääluokkaan, ja ne pystyvät operoimaan pääosin ilman jäänmurtajan avustusta myös kovana jäätalvena. Laivat toimivat siis itse itselleen jäänmurtajina.
”Viimeksi vuonna 2010 oli hetkellisesti kova jäätilanne Tjärvenillä Ahvenanmeren länsipuolella. Kiinni jääneiden laivojen suma saatiin liikkeelle vasta suomalaisen jäänmurtajan voimin”, muistelee Rautavirta.
Jäiden vaikutus laivan operointiin
Tallinkin ja Silja Linen laivat on tehty kestämään säätä kuin säätä. Kovia jäätalvia on nykyisin todella harvoin, mutta esimerkiksi saaristossa paksu jää on otettava huomioon laivan käännöksissä. Talviaikana otetaan joillakin reiteillä käyttöön myös niin kutsuttu talviaikataulu, jolloin matka-aikaan varataan hieman enemmän aikaa.
”Satamissa laiva pitää tuoda laituriin, niin että jäätä ei jää liikaa laivan ja laiturin väliin, jotta matkustajasillat riittävät laivaan asti. Laiva pystyy koneita hyväksi käyttäen ”putsaamaan” jäätä pois laivan ja laiturin välistä”, Rautavirta kuvailee.
Merellä pakkautuva jää voi olla niin paksua, että se vaikeuttaa jäähdytysveden saantia laivan pääkoneille. Kovalla tuulella jäiden puristus saattaa aiheuttaa niin suuren kitkan runkoon, että laiva ei enää jaksa kulkea omin voimin eteenpäin.
”Ääritilanteessa laiva voisi jäädä jäihin jumiin ja apuun tarvittaisiin jäänmurtaja auttamaan laiva irti jäistä. Jäänmurtaja rikkoisi jään laivan ympärillä ja voisi tarvittaessa hinata laivaa pois jäistä. Onneksi tällaista tapahtuu todella, todella harvoin”, Rautavirta sanoo.
Ammattilaiset työssään
Laivoilla on töissä merenkulun ammattilaisia, jotka ovat tottuneet operoimaan kovissakin jääolosuhteissa. Miehistöillä on vuosien kokemusta ja osaamista jäissä operoimisesta. Tämä on sellaista erikoisosaamista, josta Suomen ja suomalaisten kannattaa olla ylpeitä. Talvi tulee joka vuosi, vaikka jäätilanne voikin vaihdella.
”Minulla on paljon muistoja kovista jäätalvista. Kovimmat jäätalvet olen kokenut ehkä Merenkurkun liikenteestä, jossa normaali neljän tunnin matka venyi joskus 36 tuntiseksi ja määräsatama vaihtui, koska Uumajaan ei päästy edes useamman jäänmurtajan voimin. Rahtilaivoilla matkat olivat myös haasteellisia Perämeren satamiin. Välillä matkaa tehtiin jäänmurtajan haarukassa hinauksessa”, muistelee Rautavirta.
Lue lisää jäätalvesta Itämerellä ja talviaikaisesta merenkulusta:
Ilmatieteenlaitos: Jäätalvi Itämerellä
Ilmatieteenlaitos: Jäätilanne
vayla.fi